Putki voidaan vetää lyhintä mahdollista reittiä.
Pienempi maan painumisen riski, koska maamassoja ei siirretä rakentamisen aikana – putki pysyy aina paikoillaan.
Ei vaikutusta pohjaveteen.
Ei vaikutusta esimerkiksi viljelymaan salaojitukseen.
Ponttausta ei tarvita.
Ei vaikutusta maanpintaan, minkä ansiosta uudelleenpäällystystä tai maisemointia ei tarvita.
Kaivamatonta tekniikkaa voi käyttää yhtä helposti myös talvella.
Voidaan käyttää, kun maa ei kestä kaivinkoneiden painoa.
Lupien saaminen on helpompaa; maanomistajalle maksettavat korvaukset ovat matalampia tai niitä ei synny.
Asennuspetiä ei tarvita.
Ei kustannuksia täytemaasta.
Syvällä kulkevien putkien tapauksessa, esimerkiksi viemäriverkostoissa, kaivamaton tekniikka on huomattavasti edullisempi tapa, koska ponttausta ei tarvita.
Kaivamaton tekniikka on edullisempi, mikäli pinnoite – asfaltti, kiveys, istutukset – täytyy asettaa uudelleen paikoilleen.
Ei häiriötä elinkeinonharjoittajille, joten korvauksia ei tarvitse maksaa.
Matalammat kustannukset yhteiskunnalle, koska katuja ja teitä ei tarvitse sulkea: ei jonoja, viiveitä tai tulonmenetyksiä.
Kun kaivamatonta tekniikkaa käytetään esimerkiksi tien alituksessa, voidaan kohtaavat putket porata edullisemmin.
Kaivamattoman tekniikan käyttäminen tarkoittaa kestävän kehityksen ottamista vakavasti
Energiaa kuluu vähemmän kaivamattoman tekniikan nopeuden ansiosta.
Tarvitaan vähemmän rajallisia resursseja, kuten polttoainetta tai täytemaata.
Vähemmän kaivamisesta aiheutuvien materiaalien kuljettamista
Ei häiriötä asukkaille ja elinkeinonharjoittajille.
Ei vaikutusta liikenteen kulkuun.
Kasvit ja puut säästyvät.
Putkien asentaminen kaivamattomalla tekniikalla on huomattavasti nopeampaa.
Tämän ansiosta vähenevät myös väistämättömät häiriötekijät, kuten koneiden äänet ja pakokaasut.
Putkia voidaan asentaa myös herkille luontoalueille, esimerkiksi muinaismuistoalueille, ilman, että ympäristö muuttuu.
Ei kaivantoja, jotka voivat sortua.
Maahan kertyneisiin saasteisiin esimerkiksi teollisuusalueilla ei kosketa, vaan ne pysyvät paikoillaan.
Putkien asentaminen kaivamattomalla tekniikalla on lähes 10 kertaa nopeampaa kuin kaivamalla.
Aikaa vieviä valmisteluita ei tarvita.
Pitkittyviä jälkitöitä, esimerkiksi asfaltin, kiveyksen tai istutusten uusimista, ei tarvita.
Maaperässä on erilaisia maa-aineita – savea, hiekkaa, soraa jne. Maassa on usein kiviä ja lohkareita. Tietyt porausmenetelmät on tarkoitettu tietyille maalajeille, ja ne toimivat huonommin – tai eivät toimi lainkaan – muilla maalajeilla. Putkia asennettaessa joudutaan usein poraamaan useiden maalajien läpi. Kaikille maaporausmenetelmille on yhteistä, että porattu reikä on vakautettava, jotta se ei romahda. Siksi porauksen yhteydessä asennetaan suojaputki. Johto (vesijohto, sähkökaapeli, laajakaistakaapeli tms.) vedetään suojaputken sisälle. Joissain tapauksissa ja joitakin porausmenetelmiä käytettäessä itse putki voi toimia eräänlaisena suojaputkena. Perustiedot tunnetuimmista menetelmistä löydät kotisivuiltamme.
Hyvä ja luotettava menetelmä soralle sekä kiviselle ja lohkareiselle maaperälle.
Katso myös ”Kallioporaus”-osio jäljempänä.
Lyhyt kuvaus:
Paineilmakäyttöinen iskuvasara saa porakruunun murskaamaan kaiken tiellään olevan.
Ulommainen rengaskruunu vetää mukanaan teräksistä putkea, joka pitää reiän avoinna ja toimii suojaputkena työn valmistumisen jälkeen.
Porauspöly kulkeutuu ulos putken kautta.
Sopivat maalajit:
Kaikki maalajit sekä kallio.
Rajoitteet:
Ei geoteknisiä rajoitteita.
Aloituskaivanto:
Porauslaitteiston tulisi mahtua kaivantoon, alkaen koosta 3 x 7 m.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–80 m, 100–1 200 mm, teräs.
Käyttökohteet:
Suojaputket esim. sähkö-, tele-, kaasu-, kaukolämpö-, vesi- ja paineviemäriputkille sekä jäte- ja hulevesien viettoputket.
Käytetään hieman suurempien suojaputkien asentamiseen esim. teiden tai rautateiden alle.
Tarkoitettu ensisijaisesti savelle ja hiekalle.
Lyhyt kuvaus:
Paineilmakäyttöinen iskuvasara junttaa putken maahan ja ”stanssaa ” reiän.
Kun koko putki on lyöty läpi, putki tyhjennetään.
Sopivat maalajit:
Savi ja hiekka.
Rajoitteet:
Suuremmat kivet, kallio.
Aloituskaivanto:
Porauslaitteiston tulisi mahtua kaivantoon, alkaen koosta 3 x 10 m.
Tukivastusta ei tarvita.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–50 m, 300–1 500 mm, teräs.
Käyttökohteet:
Suojaputket esim. sähkö-, tele-, kaasu-, kaukolämpö-, vesi- ja paineviemäriputkille sekä jäte- ja hulevesien viettoputket.
Käytetään suojaputkien asentamiseen esim. teiden tai rautateiden alle.
Tarkoitettu ensisijaisesti savelle ja hiekalle.
Lyhyt kuvaus:
Suojaputki työnnetään maahan.
Putkea tyhjennetään jatkuvasti sen sisällä olevan kierrekairan avulla.
Sopivat maalajit:
Savi ja hiekka.
Rajoitteet:
Suuremmat kivet, kallio.
Aloituskaivanto:
Porauslaitteiston tulisi mahtua kaivantoon, alkaen koosta 4 x 10 m.
Tukivastus vaaditaan.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–50 m, 300–1 200 mm, teräs.
Käyttökohteet:
Suojaputket esim. sähkö-, tele-, kaasu-, kaukolämpö-,vesi- ja paineviemäriputkille sekä jäte- ja hulevesien viettoputket
Hieno tekniikka, jolla voidaan porata pitkiä ja kaartuvia reikiä.
Tarkoitettu ensisijaisesti savelle ja hiekalle.
Lyhyt kuvaus:
Pilottitanko porataan maahan ennalta päätetyn linjan mukaan.
Porankärjen asentoa ohjataan sisäänrakennetulla radiolähettimellä ja vinolla ohjauspäällä
Kun tanko vedetään ulos, porausreikää laajennetaan avartimen avulla.
Samalla virtausputki vedetään porausreikään.
Sopivat maalajit:
Pääasiassa savi ja hiekka.
Rajoitteet:
Sora, kivi ja kallio.
Aloituskaivanto:
Vain pienet aloitus- ja vastaanottokaivannot.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–600 m, 40–1 000 mm, muovi, teräs.
Käyttökohteet:
Suojaputket tai virtausputket esim. sähkö-, tele-, kaasu-, kaukolämpö-, vesi- ja paineviemäriputkille, sekä jäte- ja hulevesien viettoputket.
Toimii kuten suuntaporaus; erona on, että tämä menetelmä sopii kovemmille maalajeille.
Lyhyt kuvaus:
Pilottitanko porataan maahan ennalta päätetyn linjan mukaan.
Kiertoporakruunua pyörittää poran sisällä oleva vetoakseli, ja se jauhaa rikki kaiken tiellään olevan.
Porakruunun suuntaa ohjataan ulomman poraustangon kulmaa muuttamalla.
Poran kärkeä seurataan sisäänrakennetun radiolähettimen avulla.
Kun tanko vedetään ulos, porausreikää laajennetaan avartimen avulla.
Samalla virtausputki vedetään porausreikään.
Sopivat maalajit:
Kitkamateriaali ja savi, kivipitoinen kova maa, myös kallio.
Rajoitteet:
Isot halkaisijat, jos maaperä on voimakkaasti siirtyvää.
Aloituskaivanto:
Vain pienet aloitus- ja vastaanottokaivannot.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–300 m, 100–500 mm, muovi, teräs.
Käyttökohteet:
Suojaputket tai virtausputket esim. sähkö-, tele-, kaasu-, kaukolämpö-, vesi- ja paineviemäriputkille.
Käytetään työntämään betoniputkia saveen.
Usein kyse on jäte- ja hulevesien kevyesti kallistuvista viettoputkista.
Lyhyt kuvaus:
Betoniputki painetaan saveen hydraulisylinterien avulla.
Etuosassa on ohjauslaite, joka korjaa putken poikkeamat suorasta linjasta.
Savea poistetaan putkesta jatkuvasti kuljetinhihnan, raapan, huuhtelun tms. avulla.
Sopivat maalajit:
Savi.
Rajoitteet:
Kitkamaa
Aloituskaivanto:
Porauslaitteiston tulisi mahtua kaivantoon, alkaen koosta 2 x 2 m.
Tukivastus vaaditaan.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–200 m, 400–2 500 mm, betoni.
Käyttökohteet:
Jäte- ja hulevesien viettoputket.
Käytetään betoniputkien työntämiseen.
Menetelmä muistuttaa betoniputkien tunkkaamista, mutta sopii kaikille maalajeille, myös homogeeniselle kalliolle.
Käytetään usein jäte- ja hulevesien kevyesti kallistuvien viettoputkien asennukseen, mutta myös veden ja sähkön suojaputkien asennukseen.
Lyhyt kuvaus:
Betoniputki työnnetään maahan hydraulisylinterien avulla.
Etuosassa on porauslaite ja ohjauslaite.
Poran kärki irrottaa maata ja kartiomainen murskain murskaa kivet ja lohkareet.
Porauspöly pumpataan ulos porausnesteen avulla suljetussa järjestelmässä, jossa maan päälle on asennettu erotuslaite.
Sopivat maalajit:
Savi, hiekka, sora, kivi, lohkareet ja kallio.
Rajoitteet:
Ei geoteknisiä rajoitteita.
Aloituskaivanto:
Porauslaitteiston tulisi mahtua kaivantoon, alkaen koosta 2 x 2 m.
Tukivastus vaaditaan.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–1 000 m, 250–4 200 mm, betoni.
Käyttökohteet:
Jäte- ja hulevesien viettoputket.
Myös sähkön, puhelinlinjojen, kaasun, kaukolämmön, veden ja paineviemärien suojaputket.
Pohjoismainen kaivosteollisuus on antanut meille runsaasti kokemusta kallioporauksesta. Siihen on kehitetty runsaasti eri menetelmiä, ja niitä voidaan usein yhdistää halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Kallioporauksessa on kaksi päävaihetta: pilottiporaus, joka on usein hyvin tarkka, sekä avartaminen. Kallioporauksen erityisominaisuus on, että koko poraus tapahtuu kalliossa, eikä suojaputkia normaalisti käytetä. Sen sijaan putki asennetaan suoraan porausreikään; joskus välitila injektoidaan. Perustiedot käytetyimmistä menetelmistä saat kotisivuiltamme.
Nopea ja luotettava menetelmä kohtuullisille pituuksille ja halkaisijoille.
Lyhyt kuvaus:
Paineilmakäyttöinen porakruunu murskaa ja jauhaa kalliota.
Menetelmä muistuttaa kaivonporausta, mutta on huomattavasti tarkempi.
Kun pilottiporaus on valmis, kallioreikää avarretaan useassa vaiheessa haluttuihin mittoihin.
Avarrinkruunu muistuttaa ohjaustapillista pilottikruunua.
Poran pituus ja halkaisija:
0–150 m, 100–400 mm.
Käyttökohteet:
Sähkön, puhelinlinjojen, kaasun, kaukolämmön, veden ja paineviemäreiden kanavointi sekä jäte- ja hulevesien viettoputket.
Erittäin nopea menetelmä pidempien ohjattujen reikien poraamiseen.
Linjat voivat olla suoria tai kaartuvia.
Lyhyt kuvaus:
Paineilmakäyttöinen porakruunu murskaa ja jauhaa kalliota.
Menetelmä muistuttaa suuntaporausta, mutta on tarkoitettu erityisesti kallion poraamiseen.
Kun pilottiporaus on valmis, kallioreikää avarretaan useassa vaiheessa haluttuihin mittoihin.
Avarrinkruunu ja kovametallivarustetut rullat jauhavat kalliota, kun kruunua vedetään takaisin pilottireiän läpi
Poran pituus ja halkaisija:
0–300 m, 100–400 mm.
Käyttökohteet:
Sähkön, puhelinlinjojen, kaasun, veden ja paineviemäreiden kanavointi.
Suurten kallioreikien porausmenetelmä.
Lyhyt kuvaus:
Pilottireikä porataan esimerkiksi kiertoporakruunun (muistuttaa SBR-porausta, katso sivu 26), vasaraporauksen tai timanttiporauksen avulla.
Kun pilottiporaus on valmis, kallioreikää avarretaan yhdellä kertaa haluttuihin mittoihin.
Avarrinkruunu ja kovametallivarustetut rullat jauhavat kalliota, kun kruunua vedetään takaisin pilottireiän läpi.
Poran pituus ja halkaisija:
0–1 000 m, 600–4 000 mm.
Käyttökohteet:
Sähkön, puhelinlinjojen, kaasun, kaukolämmön, veden ja jäte- ja huleveden kanavointi.
Jäte- ja hulevesitunnelien, kaivoskuilujen ja voimalatunnelien liitännät.
Tarkkaan pilottireikien poraukseen tai kalliotutkimukseen.
Lyhyt kuvaus:
Ontto porausputki pyörii nopeasti.
Porakruunu on timantilla vahvistettu rengas, joka ”sahaa” irti kallion ydintä.
Poran pituus ja halkaisija:
0–2 000 m, 40–100 mm.
Käyttökohteet:
Pilottiporaus ennen avartamista toisella menetelmällä sekä kallion tutkimusporaukset.
Mikrotunnelointia käytetään yleensä betoniputkien työntämiseen, see also Microtunneling for soil drilling, mutta menetelmää voidaan käyttää myös homogeenisessä kalliossa vaihtoehtona räjäytettävälle tunnelille.
Lyhyt kuvaus:
Etuosassa on porauslaite ja ohjauslaite.
Porankärjen kovametallilevyt halkaisevat ja irrottavat kalliota.
Kartiomainen murskain murskaa irronneen kallion.
Porauspöly pumpataan ulos porausnesteen avulla suljetussa järjestelmässä, jossa maan päälle on asennettu erotuslaite.
Porauslaitetta painetaan eteenpäin sen takana olevan betoniputken avulla.
Uudet betoniputket asennetaan jälkikäteen paineaseman hydraulisylinterien kohdalle.
Porauslaitetta voidaan myös käyttää ilman putkia, jolloin se saa vastuksensa kallion tunnelin seinämistä.
Joskus kallio päällystetään porauslaitteen jäljessä betonisegmenteillä, josta laite saa vastuksensa.
Putken pituus ja halkaisija:
Mikrotunnelointi
0–1 000 m, 1 200–4 200 mm.
TBM 0–10 000 m, 1 200–14 000 mm.
Käyttökohteet:
Jäte- ja hulevesitunnelit.
Myös sähkön, puhelinlinjojen, kaasun, kaukolämmön, veden ja paineviemäreiden holvirummut.
Verkoston kunnostamiseen on olemassa monia sujuvia ja kustannustehokkaita kaivamattoman tekniikan ratkaisuja. Näillä menetelmillä voidaan palauttaa linjan tiiveys, alkuperäinen käyttötarkoitus ja vahvuus tai jopa suurentaa putken dimensiota. Tässä käymme läpi yleisimmät saneerausmenetelmät.
Nopea ja yksinkertainen tekniikka paineputkien saneeraamiseen viemällä pienempi putki vanhan putken sisälle.
Lyhyt kuvaus:
Uusi muoviputki hitsataan yhteen ja vedetään vanhaan putkeen [2]vinssin avulla.
Vanhan ja uuden putken välinen tila täytetään sementillä.
Vanha putki:
Kaikki tyypit.
Asennustila:
Pitkä kaivanto putken vetämiseen.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–500 m, 100–1 000 mm, muovi.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti, kaasu.
Putkien saneeraus viemällä pienempi putki vanhan putken sisälle.
Putki, jonka poikkileikkauspintaa on väliaikaisesti pienennetty, vedetään vanhaan putkeen.
Asennuksen jälkeen putki palautetaan normaaleihin mittoihinsa.
Vanhan ja uuden putken välinen tila jää erittäin pieneksi.
Lyhyt kuvaus:
Uusi muoviputki muotoillaan uudelleen työmaalla tai taitellaan kokoon tehtaalla.
Asennuksen jälkeen putki palautuu alkuperäiseen muotoonsa paineen ja lämmön avulla (yleensä käytetään höyryä).
Vanha putki:
Kaikki tyypit.
Asennustila:
Tarkastuskaivo tai kaivanto muoviputkien [2]asennusta varten.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–1 000 m, 100–1 000 mm, muovi.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti, kaasu.
Vanha putki halkaistaan ja tilalle asennetaan uusi putki.
Uusi putki voi olla samankokoinen tai suurempi kuin vanha.
Lyhyt kuvaus:
Hydraulinen vetolaite saa halkaisupään halkaisemaan vanhan putken.
Samalla uusi putki vedetään tilalle.
Halkaisulaitteeseen voidaan lisätä leikkuutyökalu, jolloin vanhan putken rikkominen on helpompaa.
Vanha putki:
Betoni, keramiikka, muovi, valu- tai pallografiittirauta, teräs.
Asennustila:
Laitteiston tulisi mahtua kaivantoon, alkaen koosta 2 x 2 m.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–150 m, 50–600 mm, muovi.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti, kaasu.
Menetelmä, jossa vanha putki halkaistaan ja tilalle asennetaan uusi putki.
Uusi putki voi olla samankokoinen tai suurempi kuin vanha.
Tämä paineilmakäyttöinen tekniikka on hydraulisen putkien halkaisun edeltäjä.
Lyhyt kuvaus:
Paineilmakäyttöinen iskuvasara saa halkaisupään halkaisemaan vanhan putken.
Samalla uusi putki vedetään paikoilleen.
Laitetta vedetään eteenpäin vinssin avulla.
Vanha putki:
Betoni, keramiikka, muovi, valu- tai pallografiittirauta, teräs.
Rajoitteet:
Ympäristöt, jotka ovat herkkiä tärinälle.
Paineilman öljy voi saastuttaa uuden putken.
Asennustila:
Porauslaitteiston tulisi mahtua kaivantoon, alkaen koosta 2 x 2 m.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–150 m, 50–600 mm, muovi.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti, kaasu.
Joustava sukkamateriaali pyöristetään ja kovetetaan vanhan putken sisällä.
Lyhyt kuvaus:
Joustava sukkamateriaali koostuu huovasta, kankaasta tai lasikuidusta, [2]joka on impregnoitu hartsilla.
Sukka on päällystetty ulko- ja sisäpuolelta suojakalvolla, ja se vinssataan vanhaan putkeen tai se käännetään sisään vesipatsaan, paineilman tai höyryn avulla.
Kun sukka on paikoillaan, se kovetetaan UV-valon, kuuman veden, höyryn tai LED-valon avulla.
Vanha putki:
Kaikki tyypit.
Asennustila:
Kaivo sukan asennukseen.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–500 m, 100–3 000 mm, vahvistettu polyesterimuovi.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti.
Putkien saneeraus viemällä pienempi putki vanhan putken sisälle.
Mitoiltaan 0,5–6 m pitkät putket.
Lyhyt kuvaus:
Uusi lyhyt putki asetetaan vanhaan tarkastuskaivoon tai kaivantoon.
Putket asennetaan useampi peräkkäin siten, että uusi putki liitetään aina edelliseen putkeen.
Vanhan ja uuden putken välinen tila täytetään sementillä.
Vanha putki:
Kaikki tyypit.
Asennustila:
Tarkastuskaivo tai kaivanto putkien syöttöä varten.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–500 m, 100–2 000 mm, muovi, lasikuituvahvistettu muovi.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti.
Suurien putkien saneeraus putkisegmenttien avulla.
Uusi putki muodostuu siis putken osioiden puolikkaista tai osista.
Lyhyt kuvaus:
Uusi putkisegmentti asennetaan vanhan tarkastuskaivon tai kaivannon kautta.
Kukin putkisegmentti asennetaan paikoilleen, ja näin muodostuu uusi putki.
Vanhan ja uuden putken välinen tila täytetään sementillä.
Vanha putki:
Kaikki tyypit.
Asennustila:
Tarkastuskaivo tai kaivanto putkisegmenttien sisäänottoa varten.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–100 m, 800–2 500 mm, lasikuituvahvistettu muovi, betoni.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti.
Putkien sisäisen korroosiosuojan kunnostus.
Lyhyt kuvaus:
Sementtilaasti lingotaan vanhan putken [2]sisälle pyörivän ruiskusuuttimen avulla.
Vanha putki:
Teräs- tai valurauta.
Asennustila:
Varusteluun tarkoitetut kaivannot.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–300 m, 200–1 200 mm, sementti.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti.
Putkien sisäisen korroosiosuojan kunnostus.
Lyhyt kuvaus:
Epoksi- tai polyuretaanimassa lingotaan vanhan putken sisälle pyörivän ruiskusuuttimen avulla.
Vanha putki:
Teräs- tai valurauta.
Asennustila:
Varusteluun tarkoitetut kaivannot.
Putken pituus, halkaisija ja materiaali:
0–150 m, 100–1 000 mm, epoksi, polyuretaani.
Käyttökohteet:
Vesi ja viemäröinti.
Kaukolämpöputkia voidaan porata sekä suoraan että mutkittelevasti.
Teiden tai rautateiden alle vedettävät suorat ja lyhyet suojaputket ovat yksi tavallisista sovelluksista. Putkia voidaan asentaa myös esimerkiksi vesistöjen alitse ilman putken muodon muuttumista. Jos maaperä on sopiva, putket voidaan asentaa myös ilman suojaputkia.
Johan Lundberg Oy on itsenäinen ja riippumaton suunnittelutoimisto kaivamattoman (No-Dig) tekniikan alueella.